28.7.2014

Rakastunut elämään - ikuisesti

Mä haluaisin pysäyttää ajan ja nauttia. Tällä hetkellä mä nautin enemmän kuin ikinä. Oikeasti. Haluaisin jäädä leijumaan tähän tunteeseen ikuisuuksiki. Kaikki tuntuu täydelliseltä - jopa mun kitisevät pikkuveljet. Kukaan ei voi varastaa mun onnellisuutta. Ei kukaan. Se on mun omaa ja aion pitää sen. 
   Mä haluan vaan nauttia tavallisesta elämästä mummulareissujen, mansikoiden, auringon paisteen ja rakkaiden kera. Muutokset pelottaa, mutta silti mä uskon että kaikki järjestyy. Kaikella on tapanana järjestyä. Aina. 
   Mä odotan sitä tunnetta, kun saan astua ihkaomaan kotiin ensimmäistä kertaa - sitä pelottavaa tunnetta, että äiti ja isi ei enää täytäkään jääkaappia. Silti mä tiedän, että kaikki järjestyy. Aina. 
   Mitä mulle jää kun mä lähden? Kun mä muutan. Mulle jää kaikki. Ihan kaikki. Kaikki säilyy mun pään sisällä. Mä tuun aina muistamaan sen pienen lapsen, joka istui mummun kanssa kesäisin kukkapenkin reunalla ja nauroi huolettomasti. Mutta silti. Silti kaikki tuntuu haikeelta. En voi olla ikuisesti pieni. Musta tulee iso. Iso tyttö, joka maksaa oman vuokransa. 
   Mä olen kaikesta onnellinen. Kaikesta mitä oon kokenut ja mitä tuun kokemaan. Kukaan ei tuu ikinä kokeen samanlaisia asioita kuin minä. Olen ainutlaatuinen ja rakastunut elämään. Rakastunut elämään - ikuisesti.
uimaan1uimaan3 uimaan2 uimaaan uimaan5 uimaan7 uimaan6 uimaan8 uimaan4

3 kommenttia:

  1. Ihana kirjoitus. Itse mietin myös samoja asioita. Mä uppoon myös aika usein mun ajatuksiin, ja välillä katoon tästä maailmasta. Toisinaan vaan onni valtaa koko kehon ja kaikki tuntuu hyvältä!! Jäin seurailemaan!

    http://sillysali.blogspot.fi

    VastaaPoista
  2. Selailin blogiasi ja se sisältää kyllä paljon ihania kuvia! Ja tämän postauksen teksti on vallan ihana. Onnellisuus on ihanaa :3

    VastaaPoista