27.10.2014

In love with christmas lights

valot1 valot4 valot2 valot3 Tikashyllyä ostaessani mä näin melkeinpä sieluni silmin, kuinka sen kanssa kuuluu ehdottomasti yhteen jouluvalot. Totta kai mun oli pakko toteuttaa mun visioni ja tadaa - sopii yhteen niin kuin makkara ja sinappi! Mulla on vielä yks ihan mahtava idea jouluvaloihin liittyen toteutttavaks, mutta onneks jouluun on vielä aikaa.
  
Viikonloppu meni tylsyyskuolemaa ja mokkakääretorttua tehdessä. Hah. Melkeinpä odotin innolla kouluun pääsyä, kunnes tänä aamuna totesin, että mä teen tylsyyskuolemaa myös koulussa.  Muhun iski myös viikonlopun aikana, niin kuin salama kirkkaalta taivaalta, ihan älytön kutomisinnostus. Hyvä että ehdin edes lankojen värejä valittemaan, kun tajusin, että mul ei oo tarpeeks puikkoja. Sinne meni sitten sekin innostus.

Osaisko joku muuten antaa jotain hyviä kirjavinkkejä? Tekis mieli käpertyä iltasin hyvän kirjan ääressä peiton alle. Ongelmaks koituu vaan se, että kun mä astun kirjastoon, niin mä en yksinkertasesti löydä sieltä mitään ittelleni sopivaa tai sit kaikki on lainassa. höh.
   

25.10.2014

Piirustuksia: Stitch ja randompöllö

piirustuksia piirustuksia1 Eräs anonyymi oli heittänyt mulle kommentin, että miks mä en julkaise enää mun piirustuksia. Syy tähän oli yksinkertasesti se, että mä en oo hetinyt edes ottamaan kynää käteen muussa kuin kirjotustarkotuksessa, ellei nyt lasketa muutamaa kouluvihkoon tehtyä kissatuherrusta.
   Eilen illalla rupesin miettimään, että miks mä en oo ihan oikeesti piirtäny mitään pitkiin aikoihin, vaikka mä rakastan sitä, siitä huolimatta että mun taidot ihan amatööritasoo. Päätin pitkästä aikaa jatkaa piirustusharrastusta ihan parilla yksinkertasella kuvalla ja nää mä sain aikaan - Stitchin ja jonkun randompöllön. Musta tuntuu vaan siltä, että mitä kauemmin mä tuijotan noita sitä enemmän mä löydän niistä vikoja. Hah!
   Mitähän sitä seuraavaks keksis? Ehkä voisin piirtää tikku-ukon. Joskus olis kyllä haaveena osata piirtää ihminen ihan täydellisesti, mut tosiaan - se taitaa jäädä vaan haaveeks.

22.10.2014

My story as a blogger

Oli vuosi 2010. Mä istuin tylsyyksissäni tietokoneella ja eksyin ensimmäistä kertaa elämässäni blogeihin. Joku nuori kaunis tyttö kirjoitti blogia tyylistään ja meikeistä. En muista blogin nimeä. Tiedän vain, ettei sitä enää ole. Se blogi on kuitenkin se, joka sai blogi-innostuksen puhkeemaan mussa ensimmäisen kerran. Mäkin halusin kirjoittaa, vaikka hädin tuskin tiesin, mikä on blogi. 
   Tästä alkoi mun tarina bloggaajana. En edes muista mun ensimmäisen blogin nimeä. Siinä tais olla joku h-kirjaimella alkava sana, kuten honey yms. En vaan muista... Kuvat mun ensimmäisessä blogissa oli sitä kokoluokkaa, joka vaatii näkyäkseen suurennuslasin. En ees kirjottanut omalla nimelläni, enkä uskaltanut näyttää naamaani, vaan kuvasin vain kynsiä ja meikkejä. Blogi taisi pysyä pystyssä kokonaiset kaks viikkoa.

Blogiblogipostaus1 Meni vuosi ennen kuin mä innostuin blogeista taas kunnolla. Tais olla vuosi 2011 ja blogibuumi oli silloin ihan huipussaan. Mun ensimmäisiä lemppariblogeja tais olla Mariannan, Oprin ja Happy Girls are the Prettiest (vai olikohan silloin vielä Little things... En tiedä). Mulle nousi taas ajatus oman blogin perustamisesta ja niinhän mä reippaana pikku 15-vuotiaana meninkin perustamaan jonkun blogin tapasen. Ensimmäiset postaukset menivät tismalleen näin:

"Päätinpä nyt lopultakin pitkän pohdinnan jälkeen alkaa kirjottamaan blogia. Tää blogin nimi saattaa vaihtua vielä moneenkin kertaan, mutta sitä pitää miettiä.Oon siis 15-vuotias tyttö ja asun maalla! Joten ehkä saatte jossain vaiheessa kuvia lehmistä tai jostain muusta yhtä ihanasta."

"Pihalla on jo tosi ihanan lämmin tähän aikaan aamusta. Heräsinki jo vähän yhdeksän jälkeen aamulla. Aamu mennyt pihalla ollessa ja summeria katsoen ja pian pitäs tätä huonetta ruveta hieman siivoomaan pikasesti.
Ja tosiaan!! Mun pitäs olla siivomassa, niin mitäs mä teenkään. Kirjotan postausta. Heh!"


"Eilen illalla en ehtiny postailee, että nyt vasta sitten eilisen juttuja. Marika oli meillä ja pelattiin sulkkista, pleikkaa, hypittiin trampalla ja kaikkee muuta mukavaa.
Ja hiemanko pelästyin illalla ku katoin ekaks, että meidän kissa on löytäny taas hiiren, mutta sit kun menin lähemmäs kattomaan, niin se olikin sellanen 20cm käärme. Mutta luultavasti se ei päässyt meiän kissaa puremaan, että se purija taisikin olla meiän kissa. Käärmeeltä oli pää irti..."


Tän kyseisen blogin nimi oli This can only happen to me. Mulla on kuitenkin mielikuva siitä, että se ei taida olla ihan alkuperänen nimi, vaan oon vaihtanut sen jossain vaiheessa. Tää blogi mulla on edelleenkin tallessa piilotettuna ihan omaks iloks. Tässä blogissa mä uskalsin jopa kuvata itteeni ja kirjottaa omalla nimellä. Otin myös muka "hienoja" asukuvia, jotka koostu lähinnä farkut plus toppi yhdistelmästä ja postaukset oli täydellisiä sekamelskoja - ah tota aikaa.
   This can only happen to me pysyi pystyssä tasan kaks vuotta, kunnes mulla alko olemaan loppuaikoina motivaatio kyseisen blogin suhteen ihan loppu. En ollut tyytyväinen mihinkään, mutta en uskaltanut lähteä muokkaamaan ulkoasuakaan radikaalisti. Lopulta mä päädyin perustamaan tän blogin. Ja täytyy myöntää - tän kohdalla ei oo ollut motivaatiopulaa, vaan pelkästään puutetta ajasta.

Blogiblogipostaus2 Miks mä sitten ylipäänsä kirjotan blogia?
Blogi on mulle paras paikka jakaa omia ajatuksia, kuvia ja tunteita. Mä oon aina rakastanut valokuvaamista ja täällä mä voin jakaa mun otoksia muille - oli ne sitten mestarillisia tai ei. Mun on usein ollut myös helpompi kirjottaa asioista kuin puhua niistä ja tää blogi on vaan täydellinen paikka kaikille vitutuspurkauksille ja onnenlauluille.
   Parasta tässä harrastuksessa on kuitenkin se, kun mä saan höpöttää just siittä, mistä mä haluan ja juuri niin kuin mä haluan. Kukaan ei voi tänne tosissaan tulla sanomaan, kuinka pitää tehdä, sillä tää on paikka mun omille jutuille.
   Sanotaan, että kun nettiin kerran pistää jotain, se ei ikinä katoa sieltä. Mä pidän tätä hyvänä asiana. Mulla oli pienenä tapana kirjoittaa päiväkirjoja, mutta päädyin aina tuhoamaan ne siinä pelossa, että joku lukee niitä. Tänne mä voin tallettaa kaikki mun ajatukset, eikä ne katoa täältä mihkään. Ja jos mua rupee pelottamaan ajatus siitä, että joku lukee mun blogia, niin mähän voin aina piilottaa tän, niin että mulle jää vain kaikki näkyviin. 

Bloggaus on mulle tärkee asia ja osa mun arkirutiinia. Siitä tulee niin tuhottoman hyvä mieli, kun painaa postauksen valmistumisen jälkeen "julkaise" -nappia. 
   Mulla ei oo ikinä ollut paljoa lukijoita, eikä mun blogini oo koskaan ollut erityisen suosittuja. Se ei kuitenkaan oo koskaan haitannut mua. Mä en ymmärrä kun jotkut lopettaa bloggaamisen lukijoiden ja kommenttien puutteen takia. Antaahan ne toki motivaatiota, mutta loppujen lopuks, eikö jokainen kuitenkin kirjoita blogia ihan omaks iloks? Vai mitä?

Blogimaailma on muuttunut älyttömän paljon siitä, kun mä kolme vuotta sitten aloin kirjoittamaan ensimmäistä kunnon blogia. Silloin ihmiset vielä kommentoivat aktiivisesti, olivat aidosti ilosia toisten puolesta, eikä vittumaisia anonyymeja ollut niin paljon kuin nykyään. Silti mä jaksan jatkaa. Miksi? Siksi koska mä teen tätä itteni takia - en kenenkään muun.

21.10.2014

Shopping is my cardio

Voi tätä materialismionnellisuuden määrää taas kerran. Mainittinkin, että eksyin viimelauantaina shoppailureissulle Ideaparkkiin ja tosiaan, eihän sieltä voi lähteä pois ostamatta mitään. Ihme kyllä mä jaksoin kattella ittellenikin jotain kivaa, vaikka "jouduinkin" alkuajan viettämään pikkuveljien kanssa lelukaupoissa ihaillen lelujen ihmemaata. 
shopping7 shopping6 Neuletakki - Gina Tricot (Ja kyllä, mulla on tuolla alla valkoset rintsikat. hah)
  shopping4Neule - Jc
   shopping2T-paita - NewYorker
shopping5College - NewYorker 
shopping1 Toppi - Gina Tricot
  shopping3Tälläsiä ihanuuksia löyty tälle kertaa. Coca cola -paita oli tosin todellinen heräteostos, mut mä koin sen kanssa rakkautta ensisilmäyksellä. Voisin vaikka mennä naimisiin sen kanssa. Täytyy myöntää, että mä melkein tarvittisin jotain vierotushoitoa Coca cola zeron liikajuomisen takia. Hahah.

20.10.2014

My fall break - day by day

Day one - Friday. Voisko loma paremmin alkaa. Torstai-iltana tuli facebookissa viestiä, että mä olin voittanut kilpailussa Vip-liput kuudelle hengelle Solar Sound -tapahtumaan. Palkinnon kohokohta tais kuitenkin olla limusiinikyyditys paikanpäälle. Enpä oo ikinä ennen istunut limusiinissa. Oli kyl kokemisen arvosta! Koko illan oli muutenkin ihan älyttömän hyvä fiilis.

Day two - Saturday. Edellisillasta selvitty hengissä. Tänään onkin luvassa kaverin synttärit paljuineen kaikkineen. Aamupäivä sujui vauhdilla Sinkkuelämää tuijottaen ja siivoillen. Ilta tosin meni mun osalta vähän poskelleen huonon olon takia, eikä fiilis ollut ihan ilosimmasta päästä.
PhotoGrid_1413833819785Day three - Sunday. Vihdoinkin kotiin Ikaalisiin - muutaman mutkan kautta tosin. Kilometrin ajomatkan jälkeen mun fordini rengas päättää posahtaa rikki. Hieno homma! Ja meidän tunkki on näyttää kiinaalaiselta halpistuotannolta. Onneks Eetun serkku ryntää ja apuun ja matka jatkuu. Kotio pääsyä on todellakin odotettu. Omassa kämpässä ja eri paikkakunnalla asumisen etuihin kuuluu se, että oppii todellakin arvostamaan, niitä juttuja mitä ihan kotikotoa löytyy - perhettä, kisua, navetan tuoksua, valmiiks täytettyä jääkaappia...

Day four - Monday. Maanantai ei tunnukaan lomalla niin pahalta kuin normaalisti, kun saa nukkua pitkään. Päivä menee pelaamalla pleikkarilla pikkuveljien kanssa sekä mummun ja vaarin tykönä kyläillessä.

Day five - Tuesday. Nokka kohti Kankaanpäätä, pitäähän sitä muitakin tuttuja ehtiä tapaamaan ja tutkimaan onko joku paikka muuttunut. Olihan sinne keskustaan ehtinyt viikossa tulla yks katuremppa. 
PhotoGrid_1413833542872Day six - Wednesday. Toisen mummun ja vaarin luona kyläilyä, kaverien näkemistä yms. Illalla suuntana Americano, sillä kaveri on harjoittelussa siellä ja vaati meitä saapumaan paikalle. Onpas muuten helvetin outoa mennä Seinäjoen keskiviikkobaareilujen jälkeen Kankaanpässää baariin keskiviikkona - kovin hiljasta näyttää olevan. 

Day seven - Thursday. Tähän kohtaan tekis mieli kirjotaa juoppohullun päiväkirjan tyyliin: "Ei muistikuvia." Kumma juttu miten äkkiä kaikki unohtuu. Taidettiin kuitenkin käydä Eetun äitin tykönä.
PhotoGrid_1413833491326 Day eight - Friday. Päätettiin palata Eetun kanssa viettämään loppuviikko Ikaalisissa. Illaks suunnittelin kavereiden näkemistä, mut lähes kaikilla oli jotain muuta. Höh. Päädyin mä kuitenkin käymään paikallisessa kuppilassa ja Ikaalisten kylpylässä. Illan huvittavin asia tais kuitenkin olla se kun kaks pikkutyöttöä näki kylpylän pihassa siideripullon ja nää tytöt tosiaan näytti korkeintaan 12-vuotiailta. Keskustelu meni näin. Tyttö 1: "Mitäs siideriä tää on? Mansikka-sitruunaa. nam." Tyttö 2: "Toi on kyllä hyvää." Tyttö 1: "Mutta mä kyllä tykkään enemmän pelkän mansikan makusesta siideristä." Siis mistä lähtien 12-vuotiaat tytöt on tiennyt, mikä siideri maistuu parhaalta? Oikeesti!?

Day nine - Saturday. Ajankuluks lähdettiin äitin, iskän ja veljien kanssa käymään konenäyttelyissä Pirkkalassa. Hohhoijjaa! Näyttelyiden kohokohta tais mun osalta ainakin olla ilmaset karkit sun muut lippikset ja jääskrapat. Karkit ei paljon mahaa täyttäny, joten suunnattiin Ideaparkkiin syömään ja shoppailemaan. Mun ainut ostoslistalla oleva asia oli täydellinen villapaita, mut tarttu sitä muutakin mukaan! Hupsista - tarvii varmaan loppukuusta syödä noita vaatteita. Hahah. Mutta löysinpähän ainakin täydellisen villapaidan.

Day ten - Sunday. Joko se loma meni. Tekis mieli itkeä. Aina on niin kamalaa lähtee ajamaan kotoa kohti Seinäjokea, kun tietää, ettei tuu muutamaan päivään näkemään rakkaita. Onneks Seinäjoella pääsee vihdoin ja viimein rauhoittumaan kullan kanssa kaksistaan hyvän sarjan parissa ja omaan sänkyyn nukkumaan.

16.10.2014

Autumn wanties and some uglies

Talvi tulee ja mun on pakko heittää hyvästit hetkeks aikaa kaikille kesäröyhelötoppi-ihanuuksille. Päätinkin siis viettää illan nettikaupoissa haaveillen ja siinä sivussa laadin muutaman kollaasin kivoista vaatekappaleista, jotka tulis tarpeeseen.
kollaasi1

Neuleita  Tutkailin tässä yks päivä mun vaatekaappia ja tulin siihen lopputulokseen, että musta tulee todennäkösesti talven aikana hyytävä jääpatsas, ellen tee mun neulevarastolle jotain. Muuton aikana mä heitin kaikki käyttämättömät vaatteet pois ja näin jälkeenpäin, kun pihalla alkaa olemaan laittoman kylmä, on ihan mukava todeta, että mulla on tasan yks villapaita.
   Mun ostoslistalla on ehdottomasti miljoona villapaitaa. Yritinkin viimeviikolla löytää täydellistä palmikko-villapaita-yksilöä, mutta huonoin tuloksin. Haaveena oliskin löytää edes yks täydellinen villapaita paukkapakkasten varalle joko viininpunasena tai valkosena.
kollaasi4 Rentoja t- ja collegepaitoja Musta on selvästikin tullut vanha, kun vaatteiden hienouden edelle on selvästikin mennyt mukavuus. Enää ei tulis mieleenkään vetää aamulla päälle sitä vaatekaapin kireintä toppia, vaan mä valitten paljon mieluummin jonkun ison löllö t-paidan tai collegen. Mut vaikka mä mukavuudenhalunen oonkin, niin silti mä rakasta kaikkia pieniä yksityiskohtia vaatteissa, kuten noita ylläolevissa paidoissa olevia kultasia ja hopeita printtejä. (Mihinköhän tosta yhdestä paidasta on kadonnut R-kirjain? Hyvä minä!)
kollaasi2 Rikkinäisiä housuja ja kuviolegginssejä Rikkinäiset housut - niin ihania! Mutta aina kun mä meen ostaan sellaset, niin joku viisas menee mulla tokasemaan, kuinka tyhmä mä oon ostaessani valmiiks rikkinäisiä vaatekappaleita. Hah! Mikäs siinä. Joka tapauksessa ne on mun mielestä ihania.
   Mä en tiedä onko ihmisillä edelleenkin sellasia "hyi legginssit" -reaktioita, mut ite ainakin rakastan sitä, kun saa vetää kuviolegginssit, jonkun ison villapaidan kaveriks. Yks parhaimmista ja mukavimmista yhdistelmistä ehdottomasti!
Kollaasi3 uglies
Uglies Ettei tää postaus menis ihan täydellisten vaatteiden hehkutukseks, niin päätin kerätä kauppojen rumilukset kollaasiin. Tän kollaasin tekeminen osottautu ihan älyttömän hauskaks hommaks. Siis käyttääkö joku oikeesti tommosia keltavihreitä-paljettitoppeja tai melkeinpä lehmältä näyttäviä housuja? Tai entäs toi vasemmassa yläreunassa oleva pitsipaita? Näyttää just semmoselta vaatteltaa, jonka mä voisin kuvitella yhdistäväni johonkin noidan lakkiin halloweenina.
   Vai löytääkö joku tästä mun rumilus-kollaasista jotain päällepantavan näköstä? Kertokaapa mullekin mihin noita yhdistäisitte, sillä ite en ainakaan osais. Hahah!

14.10.2014

So many reasons to smile

Villasukat. Oon ihan kamala vilukissa ja mun talven suurin ongelma on jäätyneet varpaat ja siniset kynnet. Siis ihan oikeesti ne on kylmällä niin siniset, että mut vois niiden perusteella diagnosoida kuolleeks. Voisin nimtä mun suurimmaks idoliks melkeinpä villasukkien ja tumppujen keksijän - ne pelastaa mut aina kylmyyskuolemalta!

Kisupisuli. Mä en oo nähnyt mun rakasta kissaolentoani melkein viikkoon ja mikään ei voi olla parempaa kuin köpertyä sen lämpimän pörröturkin viereen pitkästä aikaa.

Kahvi. Lämmittää ja virkistää - täydellinen combo. Mitä muuta mä voisin tarvita kirpeinä syysaamuina?

Uudet vaatteet. Mulla ainakin nousee materialismionnellisuus suoraan rakettina kuuhun, kun oon ostanut täydellisen vaatekappaleen. Yhtä ihana tunne on se, kun saa pitää vaatetta päällä kunnolla ekaa kertaa ja se edelleenkin tuntuu täydelliseltä.
  syksy1IMG_6039 Pörröhuovat. Se tunne kun saa illalla käpertyä kullan viereen kylmänä syysiltana pörröhuovan alle kattomaan telkkaria. Parasta. 

Maito. Etenkin lettujen kanssa. Mä luin jostain, että naisten maidon juonti olis vähentynyt. Pöh sanon minä. Mä juon maitoa päivässä ainakin purkillisen jos toisenkin. Lettuja syödessä voi mennä kerralla helpostikin litra. Maailman parasta juomaa.

Sauna. Tai tarkemmin sanottuna puusauna. Paras tapa rentoutua on istua möllöttää saunan lauteilla mahdollisimman pitkään ja nauttia

Tyhmät sattumat. Normaalia ihmistä vituttais todenteolla auton renkaan hajotessa. Ite ainakin sain puhtia päivään siitä, kun sunnuntaiaamuna auton rengas päätti sanoo sopimuksen irti. Jotenkin tommoset pienet erikoisuudet  tekee mun päivistä erityislaatusia ja elämisen arvosia.
  IMG_6006IMG_6020
Unet. Mä rakastan ihan mielettömän paljon unien näkemistä. On niin jännää pohtia aamulla, että mitähän kaikki tarkotti. Usein juonenkäänteetkin on niin jänniä ja outoja ainakin mun unissa, että niille tulee naurettua useamman päivän ajan.

Meikittömyys. On niin taivaalliseen ihanaa tajuta illalla, ettei tarvikaan ruveta jynssäämään meikkejä pois.

Hyvän kirjan löytäminen. Nykyään hyvät kirjat tuntuu olevan harvassa, mutta kun sellasen löytää niin se on menoa. Mukanaan vievän kirjan lukemisen saa unohtamaan arjen huolet ja vie ihan erilaiseen maailmaan.

Koti. Seinäjoella on kiva asua omassa kämpässä, mut silti mä aina odotan innolla kotiinpääsyä. On niin mukavaa ajaa kotipihaan, haistaa ilmassa pieni lehmän tuoksu ja astua ovesta sisään tuttuun ja turvalliseen.
   IMG_5954syksy2 Pimenevät illat. On jotenkin täydellistä, kun illat rupee hämärtymään ja tähdet loistaa kirkkaana iltataivaalla. Kaikki näyttää pimeellä niin erilaiselta ja taianomasemmalta.

Walking Dead. Vitoskausi pyörähti just käyntiin Jenkeissä ja mä oon niin innoissani, kun saan päiviin jotainjännitystä sen voimin. Ihanaa tulla illalla kotiin ja pelätä turvallisesti omalla sohvalla zompeja. Viimeyönä mä tosin pelkäsin niitä omassa unessani jopa.

Kentän läpäiseminen. Ihan sama, missä pelissä, mut siitä tulee niin hyvä fiilis. Tän hetken koukutus on Diamond digger saga.

Kynttilät. Mikään lamppu ei voi jäljitellä sitä tunnelmaa, minkä kynttilät saa aikaan - varjot lepattaa pitkin seiniä ja kaikki tuntuu hetken aikaa täydelliseltä.
  syksy3

Mulla on päiviä, jolloin kaikki naurattaa ja oon maailman positiivisin ihminen. Sitten taas on näitä päivä jolloin oon maailman suurin pessimisti ja kaikki tuntuu potkivan päähän. Listasin pahojen päivien varalle asioita, jotka saa hymyilemään onnellisesti. 

7.10.2014

If we couldn't laugh we would all go insane

syssy2 syssy5 syssy7 syssy6 syssy4 syssy3


Voisin melkeinpä vaihtaa tän blogin aihepiirin valitus-blogiks. Olis ihan älyttömän rentouttavaa purkaa jokanen vituttava ajatus tänne. Tosin niitä taitaa olla viimepostauksissakin jo liikaa: meiän mikro ei oo hyvin, ulkona on jäätävän kylmä, lampaantaljassa on roskia, en jaksa herätä aamulla, yms.
   Mutta voisinpa melkein lyödä päästäni vetoo, että kukaan  ei jaksais kuunnella tommosta valituslaulua loputtomiin, joten ehkä mä siirryn ilosempiin asioihin - mikä on naurattanut kuluneella viikolla!

Kuluneella viikolla naurattaneet asiat: 
1. Iltahämärässä yritin siristellä ja nähdä, mitä eräässä tienviitassa luki. No tottakai puolisokeena en erottanut ensimmäistäkään kirjainta autosta kaukaa. Kysäsinpä viisana Eetulta, johon se vastas, että siinähän lukee "jääkarhuhalli!" Oliskohan kuitenkin ollut ihan vaan jääurheiluhalli, vaikka mä olisin ihan mielelläni mennyt katsomaan söpsöjä jääkarhujakin.
2. Meillä oli luento siitä, miten tulee toimia kohdattaessa agressiivisen ihmisen. Opinpahan ainakin sen, että jos joku on väkivaltanen, niin pitää mennä seisomaan pöydän toiselle puolelle ja sen jälkeen juosta pöytää ympäri karkuun tms. Eikä saa leikkiä supersankaria - ei missään nimessä, vaan aina pitää juosta karkuun! hahah
3. Kuvat Arttu Wiskarista: Arttu Sihtari, Arttu Itsari, Arttu Ripsari, Arttu Fixari & Artu Hitsari. Ihan oikeesti! Kuka noita keksii? Meinasin kuolla nauruun. Tosin siihen saatto vaikuttaa myös se, että olin valmiiks jo ihan superhypernauruherkkä -mielentilas, jolloin vatsalihakset tuntuu siltä, että pian rupee sixpacki näkymään.

Voisin listata neljänneks vielä itteni. Parasta on vaan se kun nauraa ittelleen ja omille ajatuksilleen maha kippuras. Välillä käy mieles, että onkohan ihan normaalia, kun omat jutut naurattaa välillä ihan liikaa. 

Taidankin loppuillaks mennä koomailemaan sohvalle ben&jerry's -purkin, Eetun ja telkkarin kera. (Ja ehkä siinä sivussa voisin naureskella ittelleni.)

1.10.2014

Syyskuun turhakkeet suosikit

ruutua4 RUUTUA5
Syyskuun suosikit tai toisin sanoen turhakkeet, jotka olisin ihan hyvin voinut jättää ostamatta, mutta jotka jotenkin "ihan vahingossa" tuli ostettua. Näistä jokanen on kuitenkin osattaunut erittäin päteväks, enkä ilman näitä "turhakkeita" pärjäis. 

1. Sex and the city - the essential collection
Jokanen varmaan tietää sen tunteen kun ei oo mitään tekemistä, tai no ehkä olis, mut yrittää vältellä sitä kaikin keinoin. Sit vielä lisäks ehkä vähä vituttaa, eikä huvittais tehä mitään älyä tai fyysistä voimaa vaativaa. Mun paras keino paeta kaikkee tärkeetä tekemistä on ollut laittaa Sinkkuelämää pyörimään ja möllöttää koko päivä sohvalla ja tajuta, että saakeli päivähän vierähti jo - meenpäs nukkumaan, enkä varmasti mieti koulua tms.

2. Color mask Vanilla
Hiusten vaalennuksta seuraa aina kaks ärsytyksen aihetta: kuivuus ja keltasuus. Tää aine hoitelee molemat ongelmat kertoheitolla. Sävy taittuu selvästi vähemmän keltaseks ja hiusten pehmeys lähentelee vauvan pyllyä tän käytön jälkeen. 

3. Tangle Teezer
Omistan jo yhen tangle teezerin ennestää, mut pakko sanoo, että se on ihan luumu. Oon kanniskellu sitä laukussa, se on ottanut vähän osumaa puolivahingossa ja piikit on enemmän ku vähän kärsineet. Tää matkaversio on hitusen normaalia pienimpi, mut piikit pysyy ainakin kätevän suojuksen ansiosta piilossa ja nyt kun on jälleen ehjäpiikkinen harja niin hiusten selvitys on helppoa kuin heinän teko.

4. Avonin hiusöljyt: Advanced techniques daily shine & 360 nourishment maroccan argan oil
Tottakai tähän heinätukkaan on pakko kokeilla kaikki maailman öljyt. Vihreetä putelia oon kokeillut aikasemminkin ja se on ollut tosi passeli taistelussa latvojen kuivuutta vastaan. Hyväks se osottautui edelleenkin niin kuin myös mulla ekaa kertaa käytössä oleva sininen purkki. Mitä eroa näillä kahdella on? Pakko myöntää, että en tiiä. Yhteistä niillä oli ainakin halpuus. (Okei ehkä näiden ero kuitenkin on se, että vihree purkki on enemmänkin latvoille ja sininen koko hiuksille.)

5. Avon Luxe -eyeliner
Arvatkaa kuka on eyelinerien kulutuksen maailmanmestari? Halvalla sai niin oli pakko ostaa kaks, sillä nää makso ehkä pari euroa kappale. Hinta-laatusuhde näissä on kohdallaan. Hintaansa nähden ihan loistotuotteita: pysyy paikallaan koko päivän ja helppo levittää.