10.3.2017

Lupa hengähtää

lately1 Alkuviikosta, kun mulla oikeesti oli vapaata pitkästä aikaa, siis sellasta vapaata, että sai vaan olla, eikä tarvinnut mennä minnekään, ja oli aikaa pysähtyä, mä tajusin, että nyt mennään taas ihan liian isolla vaihteella. Muhun iski älytön väsymys, mikä on musta outoa, sillä normaalistihan mä jaksan koko ajan painaa täysillä. Pitkät työputket sekä koulu, koulutehtävät vapaa-ajalla, jatkuva pitkien välimatkojen ramppaaminen sekä normaali elämä, kuten ruoanlaitto, treenaaminen, siivoaminen, pyykkäys, yms. siihen vielä päälle olivat tehneet tehtävänsä ja mun kroppa suorastaan huusi lepoa. Mä en ollut kuunnellut itteäni ja se johti siihen, että kun mulla oli aikaa miettiä, mitkä mun fiilikset oikeasti on, iski niin älytön väsymys. Mun joka solu suorastaan huusi mua istumaan hetkeks alas ja olemaan vaan tekemättä mitään. 

tulppaaneja 2Nykyään tuntuu siltä, että jokaisen pitäs olla joku superihminen. Pitää koti tiptop, harrastaa liikuntaa, käydä töissä, ehkä myös opiskella jotain uutta ja kehittää itseään, harrastaa, pitää huolta suhteistaan ja läheisistään, niin ja ehtiä vielä nukkumaan. Sitten taas on tää vastakohta: hyggeily. Ollaan vaan ja nautitaan elämästä ilman huolenhäivää. Ei sais murehtia liikaa ja pitäis vaan nauttia. Suurinpana ongelmana mä koenkin näiden kahden yhdistämisen. Pitäis olla hyggeilevä superihminen.
 lately3 lately 4 Mä tahdon tehdä asioita, koska mä haluan, en siksi että mun pitää. Mä haluan löytää tasapainon. Välillä aamulla herätessä ensimmäisenä päässää rupeaa tikittämään kello. Kello, joka sanoo että siihen ja siihen mennessä pitää olla se ja se tehtynä ja voi luoja jos ei oo, niin et oo tehnyt tarpeeks... Mulla on päiviä, jolloin oon aloittanut aamun tyhjäämällä tiskikoneen, siivonnut vähän paikkoja, pessyt pyykkikorit tyhjiks, ottanut kuvia blogiin, tehnyt tunnin jumpan, käynyt töissä, poikennut kotimatkalla kaupassa hakemassa pakollisia juttuja, laittanut illalla ruokaa, tehnyt postauksen ja sitten päässä vaan pyörii, että miksi en tehnyt enemmän. Miks en ehtinyt vielä saamaan valmiiks sitä perhanan koulutehtävää ja siivonnut tota käytävän kaappia. Miksi?

lately 5Me ollaan ite pahimpia vastuksiamme ja ankarimpia arvostelijoita. Alkuviikon totaalisesta väsymyksestä huolimatta mä yritin painaa täysillä, sillä onhan mulla nyt vaikka mitä rästihommia tehtävänä, joita tarttis saada pois alta. Pitäis tajuta, että ihmisiähän tässä vaan ollaan. Ei mitää superihmisiä. Joskus on lupa vaan olla tekemättä sen kummempia. Tän päivän mä oon pyhittänyt tekemättömyydelle. Tai ei, itseasiassa mä oon pyhittänyt tän päivän puhtaasti niille asioille, joita mä oikeasti haluan tehdä. Mä tein yli tunnin jumpan aamulla, koska mä halusin ja siitä tuli suoraan sanottuna helvetin hyvä olo. Mä söin ihania banaanilättyjä vadelmiin ja mansikoihin upotettuna, koska hei, mä halusin. Mä kävin ostamassa pikkuveljelle synttärilahjan, koska mä haluan niin paljon nähdä, miten se siitä ilahtuu viikon päässä häämöttävillä synttäreillään. Ja mä myös räpsin kuvia, koska mä halusin ja se on se, mistä mä nautin ihan tuhottoman paljon.
  tulppaaneja 6
Ei aina tartte pyrkiä täydellisyyteen, eikä aina tartte pystyäkään kaikkeen. Joskus voi vaan antaa olla. Välillä voi painaa täysillä, mutta vastapainona täytyy muistaa, että välillä on myös lupa hengähtää ja olla vaan. 

Rentouttavaa viikonloppua teille kaikille! Muistakaa, että joskus saa vaan olla ja möllöttää sekä tehdä just niitä juttuja, joita oikeasti haluaa!

10 kommenttia:

  1. ihana postaus, tuntuu et itsekin tarvitsin just tällasta muistutusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Ihana kuulla, että tää postaus oli oikeasti hyödyllinen. Mä pitkään mietin tän kirjottamista, mutta kyllä vaan kannatti. :)

      Poista
  2. Hei, voin ihan täysin allekirjottaa tän tekstin! Ihan kun se olis ollu suoraan mun tänhetkisestä elämästä. Oon kans juossu paikasta toiseen ja yrittäny vaan suorittaa jokaista päivää, tekemällä siitä mahdollisimman "onnistuneen". Mitä enemmän sain tehtyä asioita, käytyä koulussa ja töissä, sen parempi päivä se musta oli. Mut vähitellen alko just tulla semmosia hetkiä, että kroppa ja pää ei pysynykään enää mukana. Ja nyt oon koittanu vähentää sitä suorittamisen tuntua ja yrittäny oikeesti ottaa aikaa itelleni, enkä kantaa siitä huonoo omatuntoa. Suoraan sanottuna oon miettiny sunkin monen postauksen kohdalla, et miten sä oikein jaksat noin täyttä arkea... Mut onneks teit tän postauksen! Tsemppiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä kommentista! ♥ :) Sitä vaan yrittää välillä suorittaa ihan liikaa, eikä vähempi enää riitä ittelle. Sitä kuvittelee pystyvänsä mihin vaan, koska vaikuttaa siltä, että moni muukin pystyy, joten miksen minäkin. Ja kuten tulikin ilmi, että mäkin oon monessa postauksessa sanonut tekeväni oikeasti paljon, mutta musta on hienoa avata myös tätä puolta, että ei sitä pidemmän päälle jaksa kukaan. Kiitos vielä! ♥

      Poista
  3. Todella hyvä postaus! Itsekin tuntuu välillä että elämä on yhtä suorittamista, välillä pitäis vaan muistaa olla itselleen armollinen. Tehdä niitä juttuja mistä todella nauttii ja löytää arjesta hetkiä rauhoittumiselle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Velvollisuudet on tietenkin hoidettava aina, huvittipa tai ei, mutta jotenkin sitä pitäis vaan osata aikatauluttaa elämänsä niin että ei vaan tee niitä asioita, joita on pakko tehdä. Pitäis osata löytää juurikin sitä aikaa ihan vaan sille, mitä oikeasti haluaa tehdä. Tietenkin joskus saavuttaakseen unelmia pitää tehdä asioita, jotka ei oo niin kivoja, mutta kaikessa taitaa loppujen lopuks olla vaan kyse tasapainosta ja silloin kun oikeasti ei jaksa, niin pitää osata antaa itsensä levätä. :)

      Poista
  4. Mistä toi neulepaita on mikä sulla on tossa kuvassa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostin sen viimesyksynä Lontoon reissulla Uniqlosta, joka myy paremman laatuisia vaatteita ja heillä mun käsittääkseni on kyllä nettikauppakin. :)

      Poista
  5. Nää sanat on kuin suoraan minun suustani! Oon viimeaikoina miettinyt ihan samaa, että välillä pitää vaan antaa olla, vaikka se onkin vaikeaa jonkun tasoiselle perfektionistille :D Tuntuu, että koko ajan pitäisi tehdä kaikenlaista ja vielä täydellisesti, ja heti turhautuu jos kaikki ei mene niin kuin suunnittelin tai jos en ehdi tekemään kaikkea mitä päivän aikana halusin. Siksi on tärkeää välillä vaan oikeasti antaa itselleen lupa olla välittämättä!

    http://kanervaneuvonen.blogspot.fi/
    Blogissani on nyt muuten Nivean ihonhoitotuotteiden arvontaa sekä linkkaa blogisi-postaus, joten kannattaa käydä kurkkimassa. :) xx

    VastaaPoista
  6. Tosi hyvä postaus! Kyllä arjen kiireen keskellä alkaa helposti ylisuorittamaan, sillä ei se tekeminen tekemällä lopu. Tuntuu pahalta laiminlyödä osa-alueita, kuten kaverisuhteita tai treenaamista kiireen takia! Välillä se ihan vaan oleminen on kuitenkin se, mitä eniten kiireen keskellä kaipaa.
    http://llintzz.blogspot.com/

    VastaaPoista